Mulla on hyvä duuni.

 

Olen saanut olla kahtena vuonna roudarina ja reaaliaikaisena visualistina mukana kokoamassa Cross-Over festivaalia. Tänä vuonna meillä oli käytössä 300+ neliöinen ja yli kymmenen metriä korkea Suvilahden Kattilahalli. Kun tyhjensimme tilaa, Nipa (Kapsäkista) pani Pink Floydin the Wallin soimaan ja nupit kaakkoon! Oli mieletön fiilis puuhata tilassa, jossa jylisi The Wall.



Kiitos Isselle ja Kynnyksen porukoille hienosta tapahtumasta. Huonommoinkin voisi mainosmies ja mainosmiehen firma sunnuntai-aamunsa viettää. Toivottavasti en saa Teostoa niskaani äänitilan kuvaamisesta. Kajarit purettiin vikana.

 

Klikkaa tästä kirjoitukseen Huono ratikka.

Klikkaa tästä Offrd-blogihakemistoon

Jos sinulle heräsi ajatuksia tai kysymyksiä, lähetä minulle luottamuksella kommentti. Julkaisen viestisi, jos niin haluat.

 


Kommentit

Lähetä kommentti

Luetuimmat jutut

Tikkaat olisivat pelastaneet nuoren miehen hukkumasta.

Kuva
  Rantamuurit ovat hengenvaarallisia. Rantamuurin kuulasta heijastuu melojia Hietalahden altaassa. Kaveri oli pikkutuneilla palaamassa kotiin ja horjahti mereen.  Hän osasi kyllä uida, mutta kangistui, ennenkuin löysi rantamuurista kohtaa, josta olisi päässyt kiipeämään ylös. Lehdenjakaja löysi hänet aamulla hukkuneena. Sivistyvaltioiden suurkaupungeissa on erilaisia ulokkeita uimarin pelastautua. Olen itse ollut paikalla, kun koira livahti Hietalahden satama-altaaseen ohuelle jäälle. Omistaja meinasi hypätä koiran perään, mutta sain sen estettyä ja pyysin häntä houkuttelemaan koiran lähemmäs altaan junasiltaa. Koira tulikin lähelle ja siinä on kivetys alempana, josta sain napattua koiran turkista nostaen takasin kuivalle maalle. Jos lapsi putoaa mereen, aikuinen tietysti hyppää perässä, mutta ihan vähällä kumpikaan ei pääse altaasta pois ilman ulkopuolista apua. Tämä on pieni asia, joka harvoin on ongelma, mutta silloin kun se on, menee joltain henki. Kuvittele, että vo
Read more »

Haluan merellisen Helsingin takaisin

Kuva
  Merellinen Helsinki on muurattu umpeen Haluan merellisen Helsingin takaisin Helsingin niemen rannoilla meren ja asukkaan välillä on joko korkea muuri tai isoja kiven lohkareita. Parhaimmillaan on muutama askelma, jotka loppuvat kesken. Jos haluaisin kastella varpaani kesäisessä meressä, joutuisin menemään uimarannalle. Sompasauna. Helsinkiläisten oma aktiivisuus loi paikan, jossa me kaupunkilaiset saimme saunoa hienossa yhteishengessä. Jos siinä olisi ollut pieni pätkä tavallista merenrantaa, niin Sompasauna olisi olut täydellinen. Merihaassa Designsaunasta pitää laskeutua palotikkaita pitkin mereen. Muurit eivät ole inhimillisiä. Muuri tai lohkareranta on helppo tehdä. Ihmisystävällinen ranta taas vaatii loivaakin loivempaa pengerrystä. Se tuntuu jostain syytä olevan mahdottomuus rakentaa. Uusia asuinalueita esitellään kaupunkilaisille noin 200 metrin korkeudesta otetuilla kesäisillä kuvilla. Ei niin korkealta ranta erotu. Kaivopuistossa on pätkä matalaa rantaa. Eiranran
Read more »

Lyijykynän uusi elämä haarukoitu

Kuva
  Jokainen graafinen suunnittelija on uransa aikana ainakin kerran tehnyt jotain lyijykynästä.  Anhava  galleriassa  ruotsalaisen  Jacob Dahlgrenin  kynät hauskuuttivat. Jacobin työt  ovat taas kerran aivan uusi ja tuore näkemys. Näppisten ja padien aikakaudella kynä-ikoni muuttuu varmasta joksikin muuksi. Samaan aikaan Sanomatorilla  oli Basware-friman sponsoroima nuorten taidekilpailun satoa. Osui silmään tämä työ, jossa haarukoilla on punaiseksi lakatut kynnet. Näpsäsin haarukkatyöstä detaljikuvan, mutta valitettavasti en kirjannut ylös työn nimeä saati tekijää. Siitä pahoittelut. Tämä oli kirjattava noiden Jacobin kynien jälkeen. Pidän näiden kasojen isänä Armania  (Armand Pierre Fernandez 1928-2005) . Armanilla oli 1969 näyttely Aamos Anderssonilla "Arman: Accumulations Renault". Näyttely koostui Reanultin osista, kestäis katsella tänäkin päivänä. Ateneumissa on yksi Armanin työ, palasiksi sahattu viulu. Lisää Armanista löytyy  täältä , sivusto on hidas, mutta kokemisen
Read more »